Historia
Toukokuun 3. päivänä vuonna 1915 sai alkunsa Kokkolan Metsästysseura ry. Suomesta ei löydy kuin muutama tätä vanhempi metsästysseura. Periaatteena seuralla on järjestää metsästysmahdollisuus sellaisille kokkolalaisille, joilla ei ole muualla lähiseuduilla mahdollista harrastaa metsästystä. Kun otetaan huomioon, että seuran metsästysmaat ovat yli 90 %:sesti vuokrattuja ulkopuolisilta, toisin
sanoen Kokkolan kaupungilta, metsähallitukselta, Sijoittajilta, yksityishenkilöiltä sekä myös seuran omilta jäseniltä, voidaankin hyvällä syyllä seuraa kutsua maattomien metsästäjien seuraksi. Seuran johdon on täytynytkin pitää suhteet vuokraajiin hyvänä, jotta meillä on tänäänkin maa-alueet, joissa voidaan seuran eri toimintamuotoja harjoittaa. Alkujaan seura perustettiin Kokkolan kaupungin maille päätarkoituksena saada salametsästys, ryöstömetsästys ja riistanhoidon laiminlyönti kuriin. Ne kun tuolloin rehottivat niin, että silloinen Kokkolan Metsälautakunta esitti Kokkolan kaupunginhallitukselle vuonna 1914, että kaikki metsästys kiellettäisiin kaupungin mailla.
Kaupunginhallitus siirsi asian valtuustolle ja esitti metsästyksen kieltämistä yksityisiltä sekä järkiperäisen riistanhoidon aikaansaamisesta kaupungin maille. Jos saataisiin perustettua paikkakunnalle riistanhoitoyhdistys, luovutettaisiin sille myös metsästysoikeus. Tämä johti siihen, että perustettiin Gamlakarleby Jaktvårdsförening (Kokkolan Riistanhoitoyhdistys) niminen seura. Muutaman nimenmuutoksen jälkeen se on saanut nykyisen muotonsa: Kokkolan Metsästysseura ry - Gamlakarleby Jägarförening rf.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.3.1917 maiden ja vesien vuokrauksen seuralle. Vuokrasopimuksia kaupungin kanssa on jatkettu tähän
päivään saakka ja nykyinen voimassa oleva on vuodelta 1959. Vuonna -64 K-J Widnäs suunnitteli seurallemme logon, jossa taustalla on
hirvensarvet, jäniksen pää sekä metso ja joiden edessä näkyy Kokkolan tervatynnyri. Seuran päätarkoituksena on ollut alunperin luonnonsuojelu, riistanhoito ja järjestäytyneet metsästysolosuhteet. Alkuaikoina rehottanut salametsästys ja linnunpesien ryöstö oli erityisen huomion kohteena. 60-luvun alun sääntömuutoksissa seuran tarkoituksiin lisättiin ampumaurheilu ja kenneltyö, 70-luvun lopullla lisäksi kalastus ja kalanviljely. Alunperin seuran säännöt mahdollistivat metsästyksen vain Kokkolan kaupungilta vuokratuilta mailla. 60-luvun alussa sääntömuutoksessa mahdollistui myös maanvuokraus Kokkolan ulkopuolelta. Tämä johtikin siihen, että Kokkolan metsästysseuran maat kymmenkertaistuivat ja jäsenmäärä kasvoi alkuvuosikymmenten muutamasta kymmenestä yli sataan, nousten 70-luvulla jo yli 300:n jäsenen. Näihin vuosiin saakka jäsenmäärä on pysynyt lähellä 300. Alkuaikoina jäseneksi pääseminen oli vaikeaa, johtuen osittain siitä, että vuosikokous hyväksyi uudet jäsenet, ja siihen vaadittiin ¾ annetuista äänistä. Nykyään johtokunta päättää uudet jäsenet, jotka voivat olla joko Kokkolalaisia tai ulkopaikkakuntalaisia. Uuden jäsenen liittymistä on kuitenkin puollettava kaksi seuran jäsentä, kuten on ollut jo vuodesta 1962. Kokkolan kaupungilta seuralle vuokrattuja maita olivat alkujaan Sannanranta, Harrinniemi, Honkaluoto, Krekilä ja myöhemmin myös Ventusneva, Hirvisneva ja Trullevi. Lisäksi seuralla on metsästysmaita muutamilla Kokkolan edustalla olevilla saarilla. Kokkolan kaupungin omistama ja seuralle vuokraama Perhon metsäpalsta on kooltaan n. 1200 ha. Tämä Perhon alueen vuokrasopimus on jo vuodelta 1917. Alunperin Kokkolan metsästysseuran maat n. 4000 ha olivat seurasääntöjen vuoksi vain Kokkolassa ja Perhossa pienentyen 60-luvulla n. 2000 ha:n asutuksen lisääntyessä. Koska kaupungin maat olivat ehtymässä, päätti seuran johto antaa 18.8.1955 seuran silloiselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, K-E Inbergille tehtäväksi tutkia, olisiko lähiseudulla metsästysmaita vuokrattavana.
Tämä ei tuottanut kuitenkaan tulosta. Uusi yritys vuonna 1958 tuotti Metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen, joka allekirjoitettiin 18.1.1960. Alue oli silloin 3976 ha. ja sijaitsi Lestijärvi-Perho-Kinnula raja-alueilla. Samana vuonna alettiin rakentaa metsästysmajaa ja saunaa Valkeisenjärven rantaan. Tontti oli vuokratontti ja vuonna 1984 Metsähallitus ei uusinutkaan sopimusta vaan puratti kämpän. 1986 ostettiin Lehtosenjoen varresta tontti ja siihen rakennettiin nykyinen edustava metsästysmaja saunoineen ja pihatupineen. Tällä hetkellä Lestijärven vuokrasopimus koskee yli 5000 ha:n aluetta. Metsästysoikeus on yhteinen Outokummun Metsästyskerhon kanssa ja yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. 60-luvun puolen välin jälkeen yritettiin yhteistyötä Lohtajan metsästysseuran kanssa, mutta muutaman vuoden kokeilun jälkeen yhteistyö loppui. Nämä vuosikorttimaat sijaitsivat Eskolassa. Kärsämäen Venetsalon ja Pyhäjärven Jokikylän metsästysseurojen kanssa yhteistyö alkoi vuonna 1969 jolloin Kokkolan Metsästysseura osti Juho Koistilalta Kärsämäen Niettulasta karjamajan ja -rakennuksia, joista kunnostettiin kämppä, sauna ja puuvaja. Vuonna -82 tehtiin Parkkimaan metsästysseuran kanssa yhteistyösopimus, jota on jatkettu edelleen. Nykyisin Kokkolan Metsästysseuralla on Kärsämäellä Metsähallituksen, metsärahastojen ja yksityisten maita n. 2000 ha. Edellä mainittujen maiden lisäksi Kokkolan Metsästysseuralla on Kälviä-Ullavan -alueella yksityisten maita
n. 500 ha. Yhteensä metsästysmaita kertyy näillä alueilla noin 10 000 ha. Seuran toiminta on erittäin monipuolista, kuten suuri jäsenmäärä
edellyttääkin. Aktiivisia metsästäjiä on vajaa kolmasosa jäsenistä. Ajokoiraharrastus on voimakasta niin metsästyksen kuin Kenneltoiminnankin puolella. Koirien kouluttaminen tuottaa ongelmia lähinnä koulutusmaastojen vähyydellä ja pienuudella tai ne ovat
pitkien välimatkojen takana. Seura toivookin, että kaupunki ja varsinkin huvila-asukkaat ymmärtäisivät tilanteen ja hyväksyisivät isännän ja jänistä ajavan koiran mailleen. Kokkolassa on järjestetty myös suuria, jopa kansanvälisiä koiranäyttelyjä, joissa seura on ollut yhtenä järjestäjänä. Seuralla on jäsenyys mm. Suomen harmaahirvikoirajärjestössä, Pystykorvajärjestössä ja Ajokoirajärjestössä ja lisäksi Keski-Pohjanmaan kennelpiirissä ja Suomen kennelliitossa. Hirvenpyynti on harrastajilleen tietenkin syksyn kohokohta. Noin 30 miehen jahtiseurue käy suurriistan pyynnissä kotimetsissä, Lestijärvellä ja Perhossa. Riistanhoitotyö on merkittävä osa metsästysseuran toimintaa.
Riistanhoitojaos huolehtii talviruokinnasta, riistapellon kunnosta ja viljelystä sekä osallistuu OKLA:n metsästyskerhon kanssa riistakolmiolaskentaan alueellaan kaksi kertaa vuodessa. Pienpetopyytäjät lopettavat viimeisenä kevättalvella pyyntinsä.
Tällä hetkellä Kokkolan metsästysseuralla on ajankohtaisena kampanja pienpetojen vähentämiseksi kantakaupungissa ja loukkuja viritetään ongelmapaikoille aktiivisesti. Seura on mukana Kokkolan Ampumaratayhdistyksessä turvaten näin jäsentensä ampumaharrastusta. Hirvirata on käytössä joka tiistai. Seura omistaa pienoishirviradan ja molemmat haulikkoradat. Valvottuina harjoitusiltoina seura tarjoaa opastusta sekä metsästystrapissa että metsästyshaulikossa. Kaikki näistä lajeista kiinnostuneet
kaupunkilaiset ovat tervetulleita ammuntoihin. 2015 seura teki vuokrasopimuksen Kokkolasta Varikon alueesta sen uuden omistajan kanssa ja sai siten metsästysoikeuden alueeseen ja samalla kerhotilan kokousten pitoa ja materiaalin säilytystä varten.
Uuden metsästysmajan hankinta Kärsämäeltä tuli ajankohtaiseksi Niettulan vuokrasopimuksen umpeutuessa 2019. Uutta tonttia oli etsitty jo pitkään ja syksyllä 2015 saatiin ostettua Metsähallitukselta tontti Haapajärven puolelta. Uudelle tontille suunniteltiin
hankittavaksi vielä tarvittavat rakennukset ja puitteet. Löydettiin kuitenkin Niettulan naapurista vasta rakennettu, lähes valmis
hirsikämppä, joka ostettiin talvella 2018. Joulukuussa 2019 otettiin käyttöön uusi Takamäen kämppä. Kämppä on 3,9 ha:n tontilla ja kiinteistöön kuuluu mm. sauna, puuvarasto ja pieni lampi. Niettulan kämppä ei ole enää seuran käytössä. Haapajärven tontti myytiin seuralle tarpeettomana pois. Kämpän vihkijäiset järjestettiin elokuussa 2020.
sanoen Kokkolan kaupungilta, metsähallitukselta, Sijoittajilta, yksityishenkilöiltä sekä myös seuran omilta jäseniltä, voidaankin hyvällä syyllä seuraa kutsua maattomien metsästäjien seuraksi. Seuran johdon on täytynytkin pitää suhteet vuokraajiin hyvänä, jotta meillä on tänäänkin maa-alueet, joissa voidaan seuran eri toimintamuotoja harjoittaa. Alkujaan seura perustettiin Kokkolan kaupungin maille päätarkoituksena saada salametsästys, ryöstömetsästys ja riistanhoidon laiminlyönti kuriin. Ne kun tuolloin rehottivat niin, että silloinen Kokkolan Metsälautakunta esitti Kokkolan kaupunginhallitukselle vuonna 1914, että kaikki metsästys kiellettäisiin kaupungin mailla.
Kaupunginhallitus siirsi asian valtuustolle ja esitti metsästyksen kieltämistä yksityisiltä sekä järkiperäisen riistanhoidon aikaansaamisesta kaupungin maille. Jos saataisiin perustettua paikkakunnalle riistanhoitoyhdistys, luovutettaisiin sille myös metsästysoikeus. Tämä johti siihen, että perustettiin Gamlakarleby Jaktvårdsförening (Kokkolan Riistanhoitoyhdistys) niminen seura. Muutaman nimenmuutoksen jälkeen se on saanut nykyisen muotonsa: Kokkolan Metsästysseura ry - Gamlakarleby Jägarförening rf.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.3.1917 maiden ja vesien vuokrauksen seuralle. Vuokrasopimuksia kaupungin kanssa on jatkettu tähän
päivään saakka ja nykyinen voimassa oleva on vuodelta 1959. Vuonna -64 K-J Widnäs suunnitteli seurallemme logon, jossa taustalla on
hirvensarvet, jäniksen pää sekä metso ja joiden edessä näkyy Kokkolan tervatynnyri. Seuran päätarkoituksena on ollut alunperin luonnonsuojelu, riistanhoito ja järjestäytyneet metsästysolosuhteet. Alkuaikoina rehottanut salametsästys ja linnunpesien ryöstö oli erityisen huomion kohteena. 60-luvun alun sääntömuutoksissa seuran tarkoituksiin lisättiin ampumaurheilu ja kenneltyö, 70-luvun lopullla lisäksi kalastus ja kalanviljely. Alunperin seuran säännöt mahdollistivat metsästyksen vain Kokkolan kaupungilta vuokratuilta mailla. 60-luvun alussa sääntömuutoksessa mahdollistui myös maanvuokraus Kokkolan ulkopuolelta. Tämä johtikin siihen, että Kokkolan metsästysseuran maat kymmenkertaistuivat ja jäsenmäärä kasvoi alkuvuosikymmenten muutamasta kymmenestä yli sataan, nousten 70-luvulla jo yli 300:n jäsenen. Näihin vuosiin saakka jäsenmäärä on pysynyt lähellä 300. Alkuaikoina jäseneksi pääseminen oli vaikeaa, johtuen osittain siitä, että vuosikokous hyväksyi uudet jäsenet, ja siihen vaadittiin ¾ annetuista äänistä. Nykyään johtokunta päättää uudet jäsenet, jotka voivat olla joko Kokkolalaisia tai ulkopaikkakuntalaisia. Uuden jäsenen liittymistä on kuitenkin puollettava kaksi seuran jäsentä, kuten on ollut jo vuodesta 1962. Kokkolan kaupungilta seuralle vuokrattuja maita olivat alkujaan Sannanranta, Harrinniemi, Honkaluoto, Krekilä ja myöhemmin myös Ventusneva, Hirvisneva ja Trullevi. Lisäksi seuralla on metsästysmaita muutamilla Kokkolan edustalla olevilla saarilla. Kokkolan kaupungin omistama ja seuralle vuokraama Perhon metsäpalsta on kooltaan n. 1200 ha. Tämä Perhon alueen vuokrasopimus on jo vuodelta 1917. Alunperin Kokkolan metsästysseuran maat n. 4000 ha olivat seurasääntöjen vuoksi vain Kokkolassa ja Perhossa pienentyen 60-luvulla n. 2000 ha:n asutuksen lisääntyessä. Koska kaupungin maat olivat ehtymässä, päätti seuran johto antaa 18.8.1955 seuran silloiselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, K-E Inbergille tehtäväksi tutkia, olisiko lähiseudulla metsästysmaita vuokrattavana.
Tämä ei tuottanut kuitenkaan tulosta. Uusi yritys vuonna 1958 tuotti Metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen, joka allekirjoitettiin 18.1.1960. Alue oli silloin 3976 ha. ja sijaitsi Lestijärvi-Perho-Kinnula raja-alueilla. Samana vuonna alettiin rakentaa metsästysmajaa ja saunaa Valkeisenjärven rantaan. Tontti oli vuokratontti ja vuonna 1984 Metsähallitus ei uusinutkaan sopimusta vaan puratti kämpän. 1986 ostettiin Lehtosenjoen varresta tontti ja siihen rakennettiin nykyinen edustava metsästysmaja saunoineen ja pihatupineen. Tällä hetkellä Lestijärven vuokrasopimus koskee yli 5000 ha:n aluetta. Metsästysoikeus on yhteinen Outokummun Metsästyskerhon kanssa ja yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. 60-luvun puolen välin jälkeen yritettiin yhteistyötä Lohtajan metsästysseuran kanssa, mutta muutaman vuoden kokeilun jälkeen yhteistyö loppui. Nämä vuosikorttimaat sijaitsivat Eskolassa. Kärsämäen Venetsalon ja Pyhäjärven Jokikylän metsästysseurojen kanssa yhteistyö alkoi vuonna 1969 jolloin Kokkolan Metsästysseura osti Juho Koistilalta Kärsämäen Niettulasta karjamajan ja -rakennuksia, joista kunnostettiin kämppä, sauna ja puuvaja. Vuonna -82 tehtiin Parkkimaan metsästysseuran kanssa yhteistyösopimus, jota on jatkettu edelleen. Nykyisin Kokkolan Metsästysseuralla on Kärsämäellä Metsähallituksen, metsärahastojen ja yksityisten maita n. 2000 ha. Edellä mainittujen maiden lisäksi Kokkolan Metsästysseuralla on Kälviä-Ullavan -alueella yksityisten maita
n. 500 ha. Yhteensä metsästysmaita kertyy näillä alueilla noin 10 000 ha. Seuran toiminta on erittäin monipuolista, kuten suuri jäsenmäärä
edellyttääkin. Aktiivisia metsästäjiä on vajaa kolmasosa jäsenistä. Ajokoiraharrastus on voimakasta niin metsästyksen kuin Kenneltoiminnankin puolella. Koirien kouluttaminen tuottaa ongelmia lähinnä koulutusmaastojen vähyydellä ja pienuudella tai ne ovat
pitkien välimatkojen takana. Seura toivookin, että kaupunki ja varsinkin huvila-asukkaat ymmärtäisivät tilanteen ja hyväksyisivät isännän ja jänistä ajavan koiran mailleen. Kokkolassa on järjestetty myös suuria, jopa kansanvälisiä koiranäyttelyjä, joissa seura on ollut yhtenä järjestäjänä. Seuralla on jäsenyys mm. Suomen harmaahirvikoirajärjestössä, Pystykorvajärjestössä ja Ajokoirajärjestössä ja lisäksi Keski-Pohjanmaan kennelpiirissä ja Suomen kennelliitossa. Hirvenpyynti on harrastajilleen tietenkin syksyn kohokohta. Noin 30 miehen jahtiseurue käy suurriistan pyynnissä kotimetsissä, Lestijärvellä ja Perhossa. Riistanhoitotyö on merkittävä osa metsästysseuran toimintaa.
Riistanhoitojaos huolehtii talviruokinnasta, riistapellon kunnosta ja viljelystä sekä osallistuu OKLA:n metsästyskerhon kanssa riistakolmiolaskentaan alueellaan kaksi kertaa vuodessa. Pienpetopyytäjät lopettavat viimeisenä kevättalvella pyyntinsä.
Tällä hetkellä Kokkolan metsästysseuralla on ajankohtaisena kampanja pienpetojen vähentämiseksi kantakaupungissa ja loukkuja viritetään ongelmapaikoille aktiivisesti. Seura on mukana Kokkolan Ampumaratayhdistyksessä turvaten näin jäsentensä ampumaharrastusta. Hirvirata on käytössä joka tiistai. Seura omistaa pienoishirviradan ja molemmat haulikkoradat. Valvottuina harjoitusiltoina seura tarjoaa opastusta sekä metsästystrapissa että metsästyshaulikossa. Kaikki näistä lajeista kiinnostuneet
kaupunkilaiset ovat tervetulleita ammuntoihin. 2015 seura teki vuokrasopimuksen Kokkolasta Varikon alueesta sen uuden omistajan kanssa ja sai siten metsästysoikeuden alueeseen ja samalla kerhotilan kokousten pitoa ja materiaalin säilytystä varten.
Uuden metsästysmajan hankinta Kärsämäeltä tuli ajankohtaiseksi Niettulan vuokrasopimuksen umpeutuessa 2019. Uutta tonttia oli etsitty jo pitkään ja syksyllä 2015 saatiin ostettua Metsähallitukselta tontti Haapajärven puolelta. Uudelle tontille suunniteltiin
hankittavaksi vielä tarvittavat rakennukset ja puitteet. Löydettiin kuitenkin Niettulan naapurista vasta rakennettu, lähes valmis
hirsikämppä, joka ostettiin talvella 2018. Joulukuussa 2019 otettiin käyttöön uusi Takamäen kämppä. Kämppä on 3,9 ha:n tontilla ja kiinteistöön kuuluu mm. sauna, puuvarasto ja pieni lampi. Niettulan kämppä ei ole enää seuran käytössä. Haapajärven tontti myytiin seuralle tarpeettomana pois. Kämpän vihkijäiset järjestettiin elokuussa 2020.